Kalifornian Piilaaksossa, San Franciscon lahden pohjukassa eletään taas kiihkeintä nousukautta. Suuret lupaukset Amerikkalaisesta unelmasta keräävät kaupunkiin niin maailman lahjakkaimpia koodareita ja teknoyrityksiä kuin tilipussia havittelevia bisnesenkeleitä. Uusrikkaiden miljoonaptioiden myötä neliöhinnat hipovat pilviä kaupungissa ja ympäröivän osavaltion luonnonkauniissa kesämökkikunnissa Kalliovuorten juurilla.
Piilaakson maine maailman johtavana tietotekniikkayritysten keskittymänä juontaa juurensa 1970-luvun alkuvuosiin, jolloin hippiliikkeen syntysijojen kupeessa IT-alan uranuurtajat kehittivät maailmaa ja tietokoneita mullistavia teknologioita. Vuosikymmenien saatossa maailma onkin päässyt nauttimaan Piilaakson ihmemiesten aikaansaannoksista kosketusnäytöistä hakukoneisiin ja etäohjattaviin lennokeihin. Muutaman laihan vuoden jälkeen viimeaikainen nousu luo uutta uskoa laakson tulevaisuuteen, mutta eriäviäkin mielipiteitä kasvun kestävyydestä on kuultavissa.
Piilaakson syvällisesti tuntevat yritysjohtajat paljastavat, että paikallisten koodarien ja insinöörien tiedoissa ja taidoissa on usein paljon toivomisen varaa. Esimerkiksi Tivi-lehden haastatteleman rekrytointiasiantuntija Tuomas Rinnan mukaan Piilaaksossa "työtä saa jokainen, joka osaa koodata edes jotain." Samoilla linjoilla on maksupalvelu PayPalin perustaja Peter Thiel surkutellessaan The Economist -lehdessä Amerikkalaisen innovoinnin alemmuustilaa ja ahdinkoa. Heitäkin kriittisempi on pieni mutta kasvava joukko taloustieteilijöitä, joiden mukaan nykypäivän keksinnöt kalpenevat hyödyllisyydessään ja kaupallisuudessaan takavuosien maailmaa mullistaneille ideoille.
Millaisia nämä nykypäivän paljon parjatut keksinnöt sitten ovat? Kieltämättä Piilaakson tuoreimmat uutuudet saattavat taloustieteilijöiden silmissä näyttäytyä aiempaa hankalammin kaupallistettavina. Päivän sana on laskentatehon helppous ja halpuus, jonka ansiosta tietoa eli dataa voidaan käsitellä suuremmissa mittasuhteissa kuin koskaan historiassa. Koneet myös kehittyvät päivä päivältä älykkäämmiksi ja taitavammiksi ihmiskielen ymmärtämisessä, mikä näkyy esimerkiksi kehittyneissä puheentunnistuskoneissa ja Google Translaten kaltaisissa konekääntäjissä. Jännittäviä uusia tekniikoita löytyy myös virtuaalitodellisuuden ja 3D-tulostinten saralla, joista povataan monia tulevaisuuden sovelluksia liike-elämän, teollisuuden ja lääketieteen käyttöön niin maailmalla kuin Suomessakin.
Kuuta taivaalta tavoitteleva, tahi kuuhun siirtokuntaa haikaileva optimisti saattaa syyttää aikaamme paikalleen jämähtyneisyydestä. Historia kuitenkin osoittaa, että teknologinen kehitys ei ole luonteeltaan vääjäämätöntä edistystä tai taantumusta vaan aaltoliikettä, jonka kestävimmät hyödyt ja sovellukset ovat aikalaisille usein vaikeasti havaittavissa. Tätä mieltä on muun muassa Chicagon yliopiston taloustieteen professori Chad Syverson, jonka mukaan taloudellisen tuottavuuden kasvu ei esimerkiksi 1800-luvulla ripeässä sähköistymisessä ollut juurikaan sidoksissa ajan teknologiseen kehitykseen. Talouskasvu pysyi päinvastoin takkuisana koko vuosisadan alkupuoliskon ajan, kunnes sotien jälkeen sähkön, radion ja muiden uusien kulutushyödykkeiden suosio räjähti suuren yleisön keskuudessa.